Paljon onnea ihanat A-naperot täyttäessänne jo 3 vuotta! Nero (Amado Mio) juhlii tänään perhepiirissä kakun ja muiden herkkujen merkeissä. Hellitelkäähän rakkaita haukkuja minunkin puolestani :)
Sivun näyttöjä yhteensä
torstaina, lokakuuta 06, 2011
sunnuntaina, kesäkuuta 05, 2011
Suomelle jälleen maailmanmestaruus!

*Je M'Appelle Mendez, Kuva Irene Vinha*
Onnittelemme Suomen joukkuetta upeasta suorituksesta belgianpaimenkoirien maailmanmestaruuskisoissa Belgiassa! Suomen agilityjoukkue nappasi kultaa eilen!
Ja ennen kaikkea: Paljon onnea Pete sekä Je M'Appelle Mendez!!! B-pentueemme mahtava isä Membu oli joukkueessa mukana ja näin ollen teki loistavan suorituksen Peten kanssa!
Ja ennen kaikkea: Paljon onnea Pete sekä Je M'Appelle Mendez!!! B-pentueemme mahtava isä Membu oli joukkueessa mukana ja näin ollen teki loistavan suorituksen Peten kanssa!
ONNEA ONNEA ONNEA ONNEA ONNEA ONNEA ONNEA ONNEA ONNEA ONNEA ONNEA
Tänään jännitetään vielä Peteä ja Membua yksilösuorituksen agilityfinaalissa!
Ja kaiken tämän hienon menestyksen lisäksi matkajoukoissa mukana on Remu-poika, joka menestyi hienosti FMBB-näyttelyssä saaden JUN ERI2! Onnea Remuliinos, hieno poika!!!Tänään jännitetään vielä Peteä ja Membua yksilösuorituksen agilityfinaalissa!
lauantaina, kesäkuuta 04, 2011
Wanhan talon waaroja
Vanhoihin taloihin voi kuulemma jäädä paranormaali jälki ja vuosien saatossa edesmennyt henkilö saattaa jäädä kummittelemaan asumukseen. Näin on mitä ilmeisemmin käynyt myös meille. Meillä kummittelee kuollut koira!
Antti kuuli todella outoa tarinaa tällä viikolla ihanasta kasvatistamme Turkkiruhtinaan Blue Velvetistä, eli Trina-Liinasta. Koira on kuulemma lopetettu luonnevian vuoksi. Ja tällaisen tarinan on säveltänyt entinen sijoituskoti. He eivät siis omasta mielestään luopuneet koirasta vaan lopettivat sen...
Ihmeen elävältä tuo näyttää tuossa jaloissa maatessaan.
Riinuska palautui meille n. 7 kk iässä, kun sijoitusperhe ei tullut koiran kanssa toimeen. Ei pärjännyt. Koirassa oli sitä ja tätä vialla. Luonnevikainenkin se oli. Riinuska on kuntoutunut 5 kk kestäneestä osaamattomasta käsittelystä erinomaisesti ja on mitä ihanin ja kultaisin koiruus! Harmittaa ja kiukuttaa tälläiset p***apuheet! No, Trinan entinen kotipaikka kyllä tulee tietämään totuuden, sillä viesti siitä, miten asiat oikeasti ovat, on jo lähtenyt eteenpäin.
Talutushihnassahan on aina kaksi päätä. Tällä kertaa vika ei ollut koiran päässä.

Antti kuuli todella outoa tarinaa tällä viikolla ihanasta kasvatistamme Turkkiruhtinaan Blue Velvetistä, eli Trina-Liinasta. Koira on kuulemma lopetettu luonnevian vuoksi. Ja tällaisen tarinan on säveltänyt entinen sijoituskoti. He eivät siis omasta mielestään luopuneet koirasta vaan lopettivat sen...
Ihmeen elävältä tuo näyttää tuossa jaloissa maatessaan.
Riinuska palautui meille n. 7 kk iässä, kun sijoitusperhe ei tullut koiran kanssa toimeen. Ei pärjännyt. Koirassa oli sitä ja tätä vialla. Luonnevikainenkin se oli. Riinuska on kuntoutunut 5 kk kestäneestä osaamattomasta käsittelystä erinomaisesti ja on mitä ihanin ja kultaisin koiruus! Harmittaa ja kiukuttaa tälläiset p***apuheet! No, Trinan entinen kotipaikka kyllä tulee tietämään totuuden, sillä viesti siitä, miten asiat oikeasti ovat, on jo lähtenyt eteenpäin.
Talutushihnassahan on aina kaksi päätä. Tällä kertaa vika ei ollut koiran päässä.
*Riinuska tänään Flickyn pentujen kanssa ulkona.
Yllättävän hyvässä hapessa kuolleeksi koiraksi.*
Yllättävän hyvässä hapessa kuolleeksi koiraksi.*
Viikon luontoääni
Viikon luontoääni on ehdottomasti ollut NAPS.
NAPS NAPS NAPS ja NAPS. Niin. Kynsiä. Arvasitte ihan oikein.
Pienet vaawat kasvavat kovaa vauhtia ja kynnet siinä samalla. Mammura-Flicky ei kovin arvosta pitkäkyntisiä maitobaareilijoita, joten olen ojentanut auttavat sakseni ja napsutellut riiviöiden torokkeja lyhyemmiksi.
Riiviöt on myös madotettu jo kertaalleen ja kiinteään ruokaan on siirrytty. Jauhelihan ja kermaviilin sekoitus maistuu erinomaisesti ja kuulen korvissani, kuinka nappulat kasvavat. Ja niin, ne kynnet. Kohta on jälleen NAPS NAPS NAPS ja NAPS.
Tänään sitikat pääsivät myös ensimmäistä kertaa ulos ihmettelemään maailmaa. Ruoho oli mielenkiintoista ja se taisi maistua myös hyvälle, sillä 7 pientä vasikkaa märehti autuaana ruohotuppaita.
Toivottavasti huomenna on myös aurinkoinen ilma niin natiaiset pääsevät taas jaloittelemaan pihalle.
perjantaina, toukokuuta 20, 2011
Ja vauhtia riittää...
Pienet ovat saaneet jalat alleen ja vauhti on valtava. Pentulaatikon reunat tulevat vastaan ja siksipä huomenna onkin jo vaihto isompaan laatikkoon edessä. Punaisen tytön, sinisen pojan sekä tervu-ukkelin jalat viuhuvat nopsimmin vaan eivätpä muutkaan paljoa jälkeen jää. Silmät ovat myös jo raollaan ja hieman laatikon reunalla tapahtuvaa liikettä seurataan :) Ovat nämä ihania palleroita, niin eläväisiä ja ISOJA!
Flikillä maitoa riittää ja on ihana seurata, kuinka mammura osaa nauttia pennuistaan kaikessa rauhassa. Välillä mammura käy imettämässä ja sitten taas oleskelee laatikon ulkopuolella. Fliki haluaa lähteä myös muiden koiruuksien kanssa ulkoilemaan ja leikkimään, mikä on hyvä, että mammuskan mieli pysyy virkeänä. Tikeistäkin päästiin keskiviikkona eroon ja antibioottikuurikin loppuu sunnuntaina. Leikkaushaava on parantunut hyvin ja Fliki on kuntoutunut erinomaisesti.
Pentulaatikossa sekä emolla siis kaikki hyvin. Nero ja Papu odottavat malttamattomana pentujen esiinmarssia, mutta vielä hetki pitäisi jaksaa odottaa :D
Flikillä maitoa riittää ja on ihana seurata, kuinka mammura osaa nauttia pennuistaan kaikessa rauhassa. Välillä mammura käy imettämässä ja sitten taas oleskelee laatikon ulkopuolella. Fliki haluaa lähteä myös muiden koiruuksien kanssa ulkoilemaan ja leikkimään, mikä on hyvä, että mammuskan mieli pysyy virkeänä. Tikeistäkin päästiin keskiviikkona eroon ja antibioottikuurikin loppuu sunnuntaina. Leikkaushaava on parantunut hyvin ja Fliki on kuntoutunut erinomaisesti.
Pentulaatikossa sekä emolla siis kaikki hyvin. Nero ja Papu odottavat malttamattomana pentujen esiinmarssia, mutta vielä hetki pitäisi jaksaa odottaa :D
lauantaina, toukokuuta 14, 2011
Pallerot 1 viikkoa
Rakas päiväkirja!
Meillä tapahtuu jotain tosi outoa! Toi meidän mamma ja sit Neron, Jimpun ja Trinan äippä on linnoittautuneet pianohuoneeseen. Ne juonii siellä jotain! Mä tiedän! Oon yrittäny kurkkii portin välistä mutta Flicky on murissu mulle. En mä sit uskaltanu olla siinä kauempaa... Nerokin on älynny jotain, sekin on tunkemassa siihen huoneeseen koko ajan, mut sille Flicky vasta ärhenteleekin. Omalle pojalleen! Ja mammakin sanoo ettei Nero saa mennä sinne. Tosi outoa.
Ai niin! Ja sinne kuskataan tosi paljon parempaa ruokaaki! Flicky taitaa oikein possutella siellä. Kerran, kun mamma oli laittamassa kuppiin SINNE HUONEESEEN menevää ruokaa, niin siltä putos pari nappulaa. Mä kerkesin nappasta ne lattialta ennen kuin mamma huomas. Ja voe pojat! Se oli niin paljon parempaa kuin meidän ruoka. On meidänkin siis ihan hyvää mut toi oli PALJON pienempää ja siinä oli reikä keskellä. Mä oon kuullu olohuoneeseen asti, että piimääkin lorahtaa kuppiin paljon useammin kuin meille.Me saadaan vaan aamulla mut TONNE menee ainakin tuhat kertaa. Kyllä MÄ tiedän!

Ihme ääniäkin sieltä huoneesta tulee. Ihan kuin jotain kissoja, tosi kummallista nau'untaa. Jos siellä on ihan oikeasti kissoja niin mä kyllä näytän niille ja ajan ne pois meidän tontilta! Toi meidän isäntä kun on niin algeerinen niille.
Toi mamma ei muuten jaksa heitellä mun kans keppiä kuin 2 tuntii päivässä. Sit se menee taas sinne huoneeseen. Ja älypeliäki mä saan pelata vaan jotain 5 kertaa illalla. Mä kyllä jaksaisin kaivella niitä nakkeja koloista vaikka koko yön. Se pelaa kuitenkin Flickyn kanssa niitä siellä salaa ja sit se on niin väsynyt tai ainakin nakit on loppu, että mä saan pelata vaan noin vähän. Ja sit kun mamma tulee ulos sieltä huoneesta niin se haiseekin tosi oudolle. Kävis ees suihkussa eikä ällötyttäis meitä hajuillaan!
Jimppu ja Trina on ihan mölöpäitä; ei ne tajuu mistään mitään! Nytkin ne vaan leikkii noilla leluillaan tossa vaikka viereisessä huoneessa on jotain kieroa meneillään. Mut kyl me Neron kanssa saadaan selville!
-Papu, täysin laiminlyöty prinsessa
PS. Unohdin! Mä en saa kaivaa enää edes kukkiakaan pihalla!!!
Ai niin! Ja sinne kuskataan tosi paljon parempaa ruokaaki! Flicky taitaa oikein possutella siellä. Kerran, kun mamma oli laittamassa kuppiin SINNE HUONEESEEN menevää ruokaa, niin siltä putos pari nappulaa. Mä kerkesin nappasta ne lattialta ennen kuin mamma huomas. Ja voe pojat! Se oli niin paljon parempaa kuin meidän ruoka. On meidänkin siis ihan hyvää mut toi oli PALJON pienempää ja siinä oli reikä keskellä. Mä oon kuullu olohuoneeseen asti, että piimääkin lorahtaa kuppiin paljon useammin kuin meille.Me saadaan vaan aamulla mut TONNE menee ainakin tuhat kertaa. Kyllä MÄ tiedän!
Ihme ääniäkin sieltä huoneesta tulee. Ihan kuin jotain kissoja, tosi kummallista nau'untaa. Jos siellä on ihan oikeasti kissoja niin mä kyllä näytän niille ja ajan ne pois meidän tontilta! Toi meidän isäntä kun on niin algeerinen niille.
Toi mamma ei muuten jaksa heitellä mun kans keppiä kuin 2 tuntii päivässä. Sit se menee taas sinne huoneeseen. Ja älypeliäki mä saan pelata vaan jotain 5 kertaa illalla. Mä kyllä jaksaisin kaivella niitä nakkeja koloista vaikka koko yön. Se pelaa kuitenkin Flickyn kanssa niitä siellä salaa ja sit se on niin väsynyt tai ainakin nakit on loppu, että mä saan pelata vaan noin vähän. Ja sit kun mamma tulee ulos sieltä huoneesta niin se haiseekin tosi oudolle. Kävis ees suihkussa eikä ällötyttäis meitä hajuillaan!
Jimppu ja Trina on ihan mölöpäitä; ei ne tajuu mistään mitään! Nytkin ne vaan leikkii noilla leluillaan tossa vaikka viereisessä huoneessa on jotain kieroa meneillään. Mut kyl me Neron kanssa saadaan selville!
-Papu, täysin laiminlyöty prinsessa
PS. Unohdin! Mä en saa kaivaa enää edes kukkiakaan pihalla!!!
Varvasmonsteri
Meillä asuu jalkamörkö, varvasmonsteri!
Trinan suurin intohimo on tällä hetkellä varpaat ja eritoten Antin jalkaterän ulokkeet. Antti ei voi enää istua rauhassa ilman sukkia, sillä silloin monsteri hyökkää aikomuksenaan lutsutella varpaat irti :D
Varokaa siis vieraat, kun meille tulette! Ilman sukkia ei kannata hiiviskellä :D

Trinan suurin intohimo on tällä hetkellä varpaat ja eritoten Antin jalkaterän ulokkeet. Antti ei voi enää istua rauhassa ilman sukkia, sillä silloin monsteri hyökkää aikomuksenaan lutsutella varpaat irti :D
Varokaa siis vieraat, kun meille tulette! Ilman sukkia ei kannata hiiviskellä :D
perjantaina, toukokuuta 13, 2011
Mystisesti kadonnut blogipäivitys
Viimeinen kirjoitukseni on kadonnut taivaan tuuliin enkä käsitä, kuinka se on mahdollista. Asia oli sen verran raskas, etten jaksa sitä uudelleen enää kirjoitella :( Mutta itse en sitä kyllä ole poistanut.
Outoa.
torstaina, toukokuuta 12, 2011
Levätkää rauhassa pienet tassut

Tiistai ei valjennut meille aurinkoisena. Olin istunut koko yön valveilla syöttäen kahta pienimpää kahden tunnin välein pullolla. Pieni musta tyttö nukkui ikiuneen vähän jälkeen neljän aamulla. Valkotassu nukahti Flicky-mammuran jalkojen lämpöön.
Kymmenen tunnin päästä liittyi pikkusisko Pippurinokka siskonsa seuraksi koirien taivaaseen. Tyttö nukkui rauhallisesti sylissäni pois.
Eivät olleet pienet vielä valmiita tähän maailmaan :( mutta nyt pienet eivät ole enää heikkoja vaan saavat levätä rauhassa pumpulipilvellä.
Kymmenen tunnin päästä liittyi pikkusisko Pippurinokka siskonsa seuraksi koirien taivaaseen. Tyttö nukkui rauhallisesti sylissäni pois.
Eivät olleet pienet vielä valmiita tähän maailmaan :( mutta nyt pienet eivät ole enää heikkoja vaan saavat levätä rauhassa pumpulipilvellä.
Suru on suuri.
*** *** ***
maanantaina, toukokuuta 09, 2011
CarvaCeisarit
Flickyn sikiövedet menivät 6.5. noin 21 aikaan. Puolen tunnin sisään ei ollut vielä merkkiäkään poltoista eikä supistuksista. Tilanne jatkui näin kymmeneen asti. Koska edistystä ei tapahtunut, otin yhteyttä päivystävään eläinlääkäriin, joka neuvoi liikuttamaan emoa. Näin teimme. Antti huomasi yht'äkkiä, että Flickyn peräpäästä tuli mustaa nestettä. Tällöin ei enää viivytelty vaan lähdimme eläinlääkäriin. Elina ajoi tukka putkella ja olimmekin nopeasti päivystyksessä.
Lääkäri tutki Flickyn ja totesi ettei avautumista ollut tapahtunut eikä supistuksia tuntunut. Flicky siirrettiin leikkuriin heti puolenyön jälkeen. Antti, Elina ja minä olimme kädet täynnä, kun pentuset autettiin maailmaan keisarinleikkauksella. Jokainen oli kuivattava hyvin sekä hierottava "kiukkuiseksi". 9 pentua selvisi maailmaan, kolme jäi enkeliksi. Flicky sai 7 groenendaelia (1+6) sekä 2 tervua (1+1).
Synnytyksen käynnistymättömyyteen oli syynä jo aikaisemmin kuollut, alikehittynyt pentu, joka siis tukki synnytyskanavaa. Kaksi muuta olivat kuolleet hapenpuutteeseen, vaikka olimme toimineet nopeasti.
Flickyn heräillessä pentuset odottelivat styroxboksissa viltein peiteltyinä. 01.30 pääsimme viimein lähtemään kotiin Flicky ja pennut mukana. Flicky-parka oli pää pyörällään leikkauksen jälkeen mutta kuudelta aamulla typsy heräsi kunnolla ja alkoi hoitaa pentujaan.
Maitoa vain ei alkanut tulla, sillä synnytyskanavan ärsytys, joka stimuloi maidontuotannon, jäi leikkauksen vuoksi pois. Tämä aiheutti tietenkin huolta osaltaan ja pennut kitisivät kiukkuisina ja nälkäisinä. Aloitin vastikeruokinnan kahden tunnin välein ja pikkuiset söivätkin ahnaasti. Flicky hoiti vaavojen puhdistuksen sekä pissitykset itse.
Eläinlääkäriltä saimme injektiona maidontuotannon aloittavaa lääkettä (jonka Esko mitä avuliaimmin toi meille kesken työpäivänsä!) Pistin Injektiot tunnin välein Flickyn takajalan lihakseen ja viimeinkin maitoa alkoi tulla. Pentuset hiljenivät kuin taikaiskusta ja tyytyväinen tuhina täytti pentulaatikon.
7 pennuista voi erinomaisesti, ovat pirteitä ja pulleita. 2 pienintä mustaa tyttöä ovat huolenaiheeni, nämä olivat jo leikkauksen jälkeen eniten elvytystä vaativia. Painoa ei kerry ja eivät jaksa oikein imeä nisiäkään. Pullolla syötetään vastiketta mutta sekään ei oikein tahdo mennä alas. Flicky on huolissaan pienistä, jotka kitisevät ja on alkanut hyljeksiä toista. Tämä on yleensä merkki siitä, että elämä ei jatku enää kauaa :(( Niin kurjalta kuin se tuntuukin, taidan hävitä taistelun luontoa vastaan. Mutta yrittämättä ja tekemättä kaikkensa ei periksi anneta!
Toivottavasti pienet jaksaisivat elämässä eteenpäin.
Kiitos Anitra tuesta ja neuvoista! Alussa epätoivo meinasi saada vallan mutta sait minut taas jaksamaan :) Kiitos Antti ja Elina avusta ja tuesta! Esko ja Olli lääkityksen toimittamisesta! Sekä kaikki ihanat ihmiset, jotka olette olleet hengessä mukana ja pitäneet pienille peukkuja pystyssä!
*** **** ****
perjantaina, toukokuuta 06, 2011
Missi mitoissaan
Flicky-parka on kasvanut aivan uusiin mittoihin; massun ympärysmitta on niinkin huima kuin 94 cm! Olo on tietenkin mittojen mukainen eli todella tukala. Tänään aamulla lämpötila koiruudessa oli laskenut 37,2 asteeseen, joten odotettavissa olisi pentujen syntymä illalla/yöllä :) Kovasti jo odotellaan pienokaisia maailmaan!
Papu on villiintynyt ilmeisen huomion puutteessa ja on taiteillut protestikasoja kellariin piiloon... ja välillä vähän näkyvämpäänkin paikkaan keittiössä. Voisiko mieltään osoittaa enää yhtään tehokkaammin?! Tilanne onneksi helpottaa pentujen synnyttyä, kun aikaa riittää minultakin muillekin koiruuksille. Papu varmaan on sitä mieltä, että Flickyltä tulppa pyllystä ja heti!
Papu on villiintynyt ilmeisen huomion puutteessa ja on taiteillut protestikasoja kellariin piiloon... ja välillä vähän näkyvämpäänkin paikkaan keittiössä. Voisiko mieltään osoittaa enää yhtään tehokkaammin?! Tilanne onneksi helpottaa pentujen synnyttyä, kun aikaa riittää minultakin muillekin koiruuksille. Papu varmaan on sitä mieltä, että Flickyltä tulppa pyllystä ja heti!
tiistaina, toukokuuta 03, 2011
Ensimmäinen Beekkonen terveystutkimuksissa
Ihana Remu on tänään käynyt tutkimuksissa ja Tuija ilmoitteli juuri, että pojalla on terveet silmät, polvet sekä sydän!
Nyt on Remun hyvä jatkaa agility- sekä paimennusharjoituksiaan :)
Onnittelut erinomaisista tuloksista Minna ja Sami!
Nyt on Remun hyvä jatkaa agility- sekä paimennusharjoituksiaan :)
Onnittelut erinomaisista tuloksista Minna ja Sami!
*** *** ***
maanantaina, toukokuuta 02, 2011
Mökkeilyä
Lumien ja jäiden sulaminen on vapauttanut koirat talviturkistaan, kaikin puolin. Kaikki ovat lähes karvattomia ketaleita ja meressäkin ollaan jo ehditty polskia, talvitursakkeet on siis jätetty Tammilan vesiin.
Mammurakin käy viilentelemässä isoa massuaan vedessä ja tarkkailee etteivät jälkeläiset mene liian kauaksi rannasta.
Trina on ottanut tehtäväkseen saalistaa itselleen lintujen talipötkön. (Tämä oli ennen Grimin elämäntehtävä) Reviiritietoinen käpytikka ei vain halua luopua ruokapaikastaan suosiolla... Kumpikohan voittaa; Tomera Trina-Lina, joka tarvittaessa venyy 2 metrin pituuteen vai Täpäkkä Tikka, jonka nokasta lähtee naseva napsaus otsalohkoon.

Mammurakin käy viilentelemässä isoa massuaan vedessä ja tarkkailee etteivät jälkeläiset mene liian kauaksi rannasta.
Trina on ottanut tehtäväkseen saalistaa itselleen lintujen talipötkön. (Tämä oli ennen Grimin elämäntehtävä) Reviiritietoinen käpytikka ei vain halua luopua ruokapaikastaan suosiolla... Kumpikohan voittaa; Tomera Trina-Lina, joka tarvittaessa venyy 2 metrin pituuteen vai Täpäkkä Tikka, jonka nokasta lähtee naseva napsaus otsalohkoon.
*Trinan taistelutoveri*
*** *** ***
*** *** ***
Neiti Kevät on tullut kaupunkiin..
...ja sininen mittarimato sen mukana. Tuttu piipittäjä äännähtelee aamuisin ja iltaisin hännän alla, josta mammura-to-be ei ole lainkaan ilahtunut. Kai Flicky toivoi, että kamala mato olisi hävinnyt muutossa, mutta ei, se löytyi kennelhuoneen tavaroista nätisti pakattuna. Tänään aamulämpö oli madon kertomana 37,7 eli hieman laskua eilisestä. Synnytys siis lähestyy.
Muutenkin kevät tekee kohinalla tuloaan; pihamme on vallannut sinivuokkojen armeija (ei siis Antti työkavereineen vaan kasvimaailman edustajat). Omenapuut kasvattelevat silmuja ja ruoho vehreentyy. Ensimmäiset kukkahankinnatkin tuli tehtyä lauantaina ja istutus tapahtunee lähipäivinä. Sieltä penkistä on Trina-Linan ne sitten mukava kuopia ylös...mokoma kaivinkone!
Koirat nauttivat pihalla olosta; Papu juoksuttaa muita rakkiloita välillä keppi, välillä pallo suussaan. Jimppu ja Trina ovat edelleen kuin kyljistä kiinnikasvaneet kaksoset, yhteistuumin kirmataan joka paikkaan ja tutkitaan. Nero yrittää parhaansa mukaan olla äijä, Paraisten Pahis, the Despicable me (siinä kuitenkaan onnistumatta, meitä huijaamatta)... Mikäs tässä siis ollessa, omassa kodissa :)
Tic-Tac-Toe
Kevään ensimmäisen punkin kasvualusta -kunnianimi annetaan Papulle! Siellä se saariston syöpäläinen, Paraisten pirullinen punkki pönötti; Papun niskakarvojen lomassa. Muista koiruuksista ei vielä mokomia verenimijöitä ole löytynyt, joten Papun täytyy olla supermakea mimmi. Sen kyllä olisimme tienneet ilman ällötyskiinnittyjääkin!
Punkki sai lentävän lähdön veden & vesiputkiston ihmeelliseen maailmaan ja elo jatkuu rauhallisena torjunta-aineet niskassa. Meillehän ei ryttyillä!
Punkki sai lentävän lähdön veden & vesiputkiston ihmeelliseen maailmaan ja elo jatkuu rauhallisena torjunta-aineet niskassa. Meillehän ei ryttyillä!
keskiviikkona, huhtikuuta 27, 2011
Pieniä vappupalloja odotellaan

Flicky-mammura kävi eilen tiineysröntgenissä, jotta saataisiin selville tulevien vappupallojen määrä mutta...niin on penneleitä piukassa masussa, että arvoitukseksi jäi vielä tarkka luku. Kaksi eläinlääkäriä pähkäili kuvaa ja laskeskeli; toisen mielestä varmasti 8, toinen uhkaili jo 12 kappaletta nähneensä. Pikkuisia krokotiileja näkyi kuvassa valtava kasa!
Liekö tuo Flickyn espanjalainen hedelmällisyys noussut uusiin korkeuksiin, kun isänäkin on espanjalainen Macho-Nacho -mies :D Valtavankokoiseksi Flicky on kasvanutkin vatsanseudulta ja olokin alkaa olla aika hankala. Viikko vielä pitäisi jaksaa vaavoja pitää massussa, joten rasitus on nyt vähennetty minimiin. Mamma makoilee kuningattarena ryijymatolla ja lepäilee voimia keräillen loppuajan.
Facebookissa oli eilen tarjolla myös toisen tulevan beegiemon röntgenkuva ja siinä pentuset olivat sievässä järjestyksessä...Flickyn kuvassa puolestaan luikerrellaan joka puolella, monessa kerroksessa ja jokainen vähän eri suuntaan :D Katsokaa itse.. Te, jotka jo omistatte oman turkkiruhtinaan, tiedättekin ettei vauhtia puutu, joten miksipä sitten mahassakaan oltaisiin rauhallisessa jonossa :D
Liekö tuo Flickyn espanjalainen hedelmällisyys noussut uusiin korkeuksiin, kun isänäkin on espanjalainen Macho-Nacho -mies :D Valtavankokoiseksi Flicky on kasvanutkin vatsanseudulta ja olokin alkaa olla aika hankala. Viikko vielä pitäisi jaksaa vaavoja pitää massussa, joten rasitus on nyt vähennetty minimiin. Mamma makoilee kuningattarena ryijymatolla ja lepäilee voimia keräillen loppuajan.
Facebookissa oli eilen tarjolla myös toisen tulevan beegiemon röntgenkuva ja siinä pentuset olivat sievässä järjestyksessä...Flickyn kuvassa puolestaan luikerrellaan joka puolella, monessa kerroksessa ja jokainen vähän eri suuntaan :D Katsokaa itse.. Te, jotka jo omistatte oman turkkiruhtinaan, tiedättekin ettei vauhtia puutu, joten miksipä sitten mahassakaan oltaisiin rauhallisessa jonossa :D
*** *** *** *** *** ***
torstaina, huhtikuuta 07, 2011
Murder! Murder!
Julma murha on tapahtunut ja syyllistä etsitään vimmalla!
Rakas saappaani on siirtynyt ajasta ikuisuuteen raa'asti raadeltuna. Rikospaikalta ei tavoitettu tekijää mutta viitteitä murhamiehestä oli jäänyt näkyville. DNA-testit ovat valmistumassa tekijän kiinni saamiseksi sekä edesvastuuseen saattamiseksi! Poliisi on kerännyt yhteen kaikki tavalliset epäillyt ja kuulustelut ovat käynnissä. Onko kyseessä sisäpiirikeikka vai täysin random-tapaus; väärässä paikassa väärään aikaan?

Tapauksesta epäillyt vasemmalta oikealle:
- Jimppu -I was just hangin' around- Heinonen
- Trina -It really was not me, really- Heinonen
- Nero -Kaarinan Kenkäkiller- Tamminen
- Papu -Just a pretty face- Heinonen
Kuvassa myös Paraisten poliisin koiraosaston tehokuulustelija Furious Flicky.
Poliisi on toiveikas ja uskookin syyllisen löytyvän tästä sekalaisesta mustasta joukosta.
Vai onko sittenkin tapauksen takana viattomana esiintynyt sivullinen uhri; Rolf the Rotta?
Poliisi on toiveikas ja uskookin syyllisen löytyvän tästä sekalaisesta mustasta joukosta.
Vai onko sittenkin tapauksen takana viattomana esiintynyt sivullinen uhri; Rolf the Rotta?
WE WILL FIND OUT!!!
Blogin sulattelua
Blogi on uinunut hyvin kryostaattisessa tilassa pitkään, joten sulattelu on aloitettava hiljakseen. Elämä itsessään ei ole ollut niinkään syväjäässä vaan paljon on ehtinyt tapahtua; suuriakin muutoksia.
Ostimme lokakuussa v. 1950 rakennetun rintamamiestalon Paraisilta. Talo täyttää kaikki haaveemme ja toiveemme, sillä Antti sai oman takan, minä sain "kennelhuoneen" ja koirat saivat oman pihan, jossa tonkia ja juoksennella. Tontin mukana tuli 15 omenapuuta sekä iso joukko luumupuita. Tästä innostuneena omistan nykyään myös hyötykasvikuivurin (!?!) Voi sitä omenalastujen määrää syksyllä! Veikkaanpa kyllä, että itse emme saa tuhottua kaikkia omenoita, joten tervetuloa pussien ja nyssäköiden kanssa omenavierailulle satoaikaan :D
Virallisesti meistä tuli paraistelaisia helmikuun alussa, kun saimme suurimmat remontit tehtyä. Koirat ovat sopeutuneet elämään hyvin ja nauttivat nuuskutellessaan uusia polkuja. Nerolla on ollut kauhea työ merkata kaikki omat puut... onneksi Jimppukin jo nostelee vähän jalkaa niin apua on siis kohta saatavilla...Kesällä vielä kun saadaan kunnon aita pihan ympärille niin on koirilla hyvät olot :)
Minäkin sain uuden työpaikan enkunopena ihan tästä kodin vierestä, taitaa olla vain kilometri matkaa töihin. Elämä on siis vallan kohdillaan!
Ostimme lokakuussa v. 1950 rakennetun rintamamiestalon Paraisilta. Talo täyttää kaikki haaveemme ja toiveemme, sillä Antti sai oman takan, minä sain "kennelhuoneen" ja koirat saivat oman pihan, jossa tonkia ja juoksennella. Tontin mukana tuli 15 omenapuuta sekä iso joukko luumupuita. Tästä innostuneena omistan nykyään myös hyötykasvikuivurin (!?!) Voi sitä omenalastujen määrää syksyllä! Veikkaanpa kyllä, että itse emme saa tuhottua kaikkia omenoita, joten tervetuloa pussien ja nyssäköiden kanssa omenavierailulle satoaikaan :D
Virallisesti meistä tuli paraistelaisia helmikuun alussa, kun saimme suurimmat remontit tehtyä. Koirat ovat sopeutuneet elämään hyvin ja nauttivat nuuskutellessaan uusia polkuja. Nerolla on ollut kauhea työ merkata kaikki omat puut... onneksi Jimppukin jo nostelee vähän jalkaa niin apua on siis kohta saatavilla...Kesällä vielä kun saadaan kunnon aita pihan ympärille niin on koirilla hyvät olot :)
Minäkin sain uuden työpaikan enkunopena ihan tästä kodin vierestä, taitaa olla vain kilometri matkaa töihin. Elämä on siis vallan kohdillaan!
maanantaina, huhtikuuta 04, 2011
Beekkoset 1 v!
Vaikka blogia vilkaistessa saattaisi luulla, että aika on pysähtynyt täällä länsirannikolla niin päin vastoin; se on liitänyt hurjaa vauhtia, sillä pienet rakkaat Beekkoset täyttävät tänään vuoden ! Pienet mönkijät lähtivät maailmalle n. 10 kk sitten ja silti tuntuu kuin se päivä olisi ollut eilen. Juuri äskenhän ne pienet karvaiset tassut tepsuttivat parketilla ja häntiä pilkotti tuolien ja sohvan alta.
Ja nyt, täysi vuosi!
Menoa ja meininkiä on riittänyt varmasti jokaisen omistajan kodissa; Beekkoset ovat harrastaneet ahkerasti lenkkeilyä, tokoilua, agilityä, paimennusta, näyttelyjä sekä härnäämistä ja kiusaamista. Paljon hyvää olen kuullut pienokaisista, luonteet ovat miellyttävät ja harrastuksissa pärjätään :)
Meillä kotona riiviöivät Jimppu sekä sijoituskodista palautettu Trina (ent. Riina). Jimppu on kasvamassa isoksi pojaksi; jalkoja riittää ja massa kertyy pikkuhiljaa. Luonne on tasainen ja mietiskelevä vaikka vauhtiakin riittää! Trina, joka siis palautui sijoitusperheessä ilmenneiden ongelmien vuoksi, on päässyt yli opituista pahoista tavoista ja on kuin toinen tyttö! Kaukana on se eteisessä nököttävä kättäpelkäävä tyttönen ja tilalle on tullut riiviöivä avoin tyttö, joka on valmis toimintaan. Ja pusuttamaan. Ja nukkumaan jaloissa. Ja tunkemaan syliin.
Tytön tullessa takaisin olin erittäin pettynyt siihen, mitä oli saatu aikaan muutamassa kuukaudessa mutta ärsyyntyminen antoikin voimia saattaa Trina takaisin iloiseksi ja leikkisäksi beegitylleröksi. Ja nyt en voisi olla iloisempi siitä, että riiviö on yksi osa meidän lattiapintaamme. (Tuolla se nytkin makoilee tyytyväisenä jalat kattoa kohti Papun vieressä).
Kiitos vielä kerran teille ihanille omistajille, jotka pidätte hyvää huolta naperoista ja kerrotte kuulumisianne :) Ja suurensuuret onnittelut jokaiselle pirpanalle yhdessä ja erikseen! Nauttikaa juhlapäivästänne!
Ja nyt, täysi vuosi!
Menoa ja meininkiä on riittänyt varmasti jokaisen omistajan kodissa; Beekkoset ovat harrastaneet ahkerasti lenkkeilyä, tokoilua, agilityä, paimennusta, näyttelyjä sekä härnäämistä ja kiusaamista. Paljon hyvää olen kuullut pienokaisista, luonteet ovat miellyttävät ja harrastuksissa pärjätään :)
Meillä kotona riiviöivät Jimppu sekä sijoituskodista palautettu Trina (ent. Riina). Jimppu on kasvamassa isoksi pojaksi; jalkoja riittää ja massa kertyy pikkuhiljaa. Luonne on tasainen ja mietiskelevä vaikka vauhtiakin riittää! Trina, joka siis palautui sijoitusperheessä ilmenneiden ongelmien vuoksi, on päässyt yli opituista pahoista tavoista ja on kuin toinen tyttö! Kaukana on se eteisessä nököttävä kättäpelkäävä tyttönen ja tilalle on tullut riiviöivä avoin tyttö, joka on valmis toimintaan. Ja pusuttamaan. Ja nukkumaan jaloissa. Ja tunkemaan syliin.
Tytön tullessa takaisin olin erittäin pettynyt siihen, mitä oli saatu aikaan muutamassa kuukaudessa mutta ärsyyntyminen antoikin voimia saattaa Trina takaisin iloiseksi ja leikkisäksi beegitylleröksi. Ja nyt en voisi olla iloisempi siitä, että riiviö on yksi osa meidän lattiapintaamme. (Tuolla se nytkin makoilee tyytyväisenä jalat kattoa kohti Papun vieressä).
Kiitos vielä kerran teille ihanille omistajille, jotka pidätte hyvää huolta naperoista ja kerrotte kuulumisianne :) Ja suurensuuret onnittelut jokaiselle pirpanalle yhdessä ja erikseen! Nauttikaa juhlapäivästänne!
Tilaa:
Kommentit (Atom)