Vaikka blogia vilkaistessa saattaisi luulla, että aika on pysähtynyt täällä länsirannikolla niin päin vastoin; se on liitänyt hurjaa vauhtia, sillä pienet rakkaat Beekkoset täyttävät tänään vuoden ! Pienet mönkijät lähtivät maailmalle n. 10 kk sitten ja silti tuntuu kuin se päivä olisi ollut eilen. Juuri äskenhän ne pienet karvaiset tassut tepsuttivat parketilla ja häntiä pilkotti tuolien ja sohvan alta.
Ja nyt, täysi vuosi!
Menoa ja meininkiä on riittänyt varmasti jokaisen omistajan kodissa; Beekkoset ovat harrastaneet ahkerasti lenkkeilyä, tokoilua, agilityä, paimennusta, näyttelyjä sekä härnäämistä ja kiusaamista. Paljon hyvää olen kuullut pienokaisista, luonteet ovat miellyttävät ja harrastuksissa pärjätään :)
Meillä kotona riiviöivät Jimppu sekä sijoituskodista palautettu Trina (ent. Riina). Jimppu on kasvamassa isoksi pojaksi; jalkoja riittää ja massa kertyy pikkuhiljaa. Luonne on tasainen ja mietiskelevä vaikka vauhtiakin riittää! Trina, joka siis palautui sijoitusperheessä ilmenneiden ongelmien vuoksi, on päässyt yli opituista pahoista tavoista ja on kuin toinen tyttö! Kaukana on se eteisessä nököttävä kättäpelkäävä tyttönen ja tilalle on tullut riiviöivä avoin tyttö, joka on valmis toimintaan. Ja pusuttamaan. Ja nukkumaan jaloissa. Ja tunkemaan syliin.
Tytön tullessa takaisin olin erittäin pettynyt siihen, mitä oli saatu aikaan muutamassa kuukaudessa mutta ärsyyntyminen antoikin voimia saattaa Trina takaisin iloiseksi ja leikkisäksi beegitylleröksi. Ja nyt en voisi olla iloisempi siitä, että riiviö on yksi osa meidän lattiapintaamme. (Tuolla se nytkin makoilee tyytyväisenä jalat kattoa kohti Papun vieressä).
Kiitos vielä kerran teille ihanille omistajille, jotka pidätte hyvää huolta naperoista ja kerrotte kuulumisianne :) Ja suurensuuret onnittelut jokaiselle pirpanalle yhdessä ja erikseen! Nauttikaa juhlapäivästänne!
Ja nyt, täysi vuosi!
Menoa ja meininkiä on riittänyt varmasti jokaisen omistajan kodissa; Beekkoset ovat harrastaneet ahkerasti lenkkeilyä, tokoilua, agilityä, paimennusta, näyttelyjä sekä härnäämistä ja kiusaamista. Paljon hyvää olen kuullut pienokaisista, luonteet ovat miellyttävät ja harrastuksissa pärjätään :)
Meillä kotona riiviöivät Jimppu sekä sijoituskodista palautettu Trina (ent. Riina). Jimppu on kasvamassa isoksi pojaksi; jalkoja riittää ja massa kertyy pikkuhiljaa. Luonne on tasainen ja mietiskelevä vaikka vauhtiakin riittää! Trina, joka siis palautui sijoitusperheessä ilmenneiden ongelmien vuoksi, on päässyt yli opituista pahoista tavoista ja on kuin toinen tyttö! Kaukana on se eteisessä nököttävä kättäpelkäävä tyttönen ja tilalle on tullut riiviöivä avoin tyttö, joka on valmis toimintaan. Ja pusuttamaan. Ja nukkumaan jaloissa. Ja tunkemaan syliin.
Tytön tullessa takaisin olin erittäin pettynyt siihen, mitä oli saatu aikaan muutamassa kuukaudessa mutta ärsyyntyminen antoikin voimia saattaa Trina takaisin iloiseksi ja leikkisäksi beegitylleröksi. Ja nyt en voisi olla iloisempi siitä, että riiviö on yksi osa meidän lattiapintaamme. (Tuolla se nytkin makoilee tyytyväisenä jalat kattoa kohti Papun vieressä).
Kiitos vielä kerran teille ihanille omistajille, jotka pidätte hyvää huolta naperoista ja kerrotte kuulumisianne :) Ja suurensuuret onnittelut jokaiselle pirpanalle yhdessä ja erikseen! Nauttikaa juhlapäivästänne!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti