CarvaCeisarit

Kasvattajan työ on erittäin antoisaa ja iloa täynnä; seurata mammuran massun kasvua, odottaa pieniä saapuvaksi. Toisinaan mukaan mahtuu myös huolta ja surua.

Flickyn sikiövedet menivät 6.5. noin 21 aikaan. Puolen tunnin sisään ei ollut vielä merkkiäkään poltoista eikä supistuksista. Tilanne jatkui näin kymmeneen asti. Koska edistystä ei tapahtunut, otin yhteyttä päivystävään eläinlääkäriin, joka neuvoi liikuttamaan emoa. Näin teimme. Antti huomasi yht'äkkiä, että Flickyn peräpäästä tuli mustaa nestettä. Tällöin ei enää viivytelty vaan lähdimme eläinlääkäriin. Elina ajoi tukka putkella ja olimmekin nopeasti päivystyksessä.

Lääkäri tutki Flickyn ja totesi ettei avautumista ollut tapahtunut eikä supistuksia tuntunut. Flicky siirrettiin leikkuriin heti puolenyön jälkeen. Antti, Elina ja minä olimme kädet täynnä, kun pentuset autettiin maailmaan keisarinleikkauksella. Jokainen oli kuivattava hyvin sekä hierottava "kiukkuiseksi". 9 pentua selvisi maailmaan, kolme jäi enkeliksi. Flicky sai 7 groenendaelia (1+6) sekä 2 tervua (1+1).

Synnytyksen käynnistymättömyyteen oli syynä jo aikaisemmin kuollut, alikehittynyt pentu, joka siis tukki synnytyskanavaa. Kaksi muuta olivat kuolleet hapenpuutteeseen, vaikka olimme toimineet nopeasti.

Flickyn heräillessä pentuset odottelivat styroxboksissa viltein peiteltyinä. 01.30 pääsimme viimein lähtemään kotiin Flicky ja pennut mukana. Flicky-parka oli pää pyörällään leikkauksen jälkeen mutta kuudelta aamulla typsy heräsi kunnolla ja alkoi hoitaa pentujaan.
Maitoa vain ei alkanut tulla, sillä synnytyskanavan ärsytys, joka stimuloi maidontuotannon, jäi leikkauksen vuoksi pois. Tämä aiheutti tietenkin huolta osaltaan ja pennut kitisivät kiukkuisina ja nälkäisinä. Aloitin vastikeruokinnan kahden tunnin välein ja pikkuiset söivätkin ahnaasti. Flicky hoiti vaavojen puhdistuksen sekä pissitykset itse.

Eläinlääkäriltä saimme injektiona maidontuotannon aloittavaa lääkettä (jonka Esko mitä avuliaimmin toi meille kesken työpäivänsä!) Pistin Injektiot tunnin välein Flickyn takajalan lihakseen ja viimeinkin maitoa alkoi tulla. Pentuset hiljenivät kuin taikaiskusta ja tyytyväinen tuhina täytti pentulaatikon.

*kaksi pienintä mustaa ja tervu-uros ja -narttu*

7 pennuista voi erinomaisesti, ovat pirteitä ja pulleita. 2 pienintä mustaa tyttöä ovat huolenaiheeni, nämä olivat jo leikkauksen jälkeen eniten elvytystä vaativia. Painoa ei kerry ja eivät jaksa oikein imeä nisiäkään. Pullolla syötetään vastiketta mutta sekään ei oikein tahdo mennä alas. Flicky on huolissaan pienistä, jotka kitisevät ja on alkanut hyljeksiä toista. Tämä on yleensä merkki siitä, että elämä ei jatku enää kauaa :(( Niin kurjalta kuin se tuntuukin, taidan hävitä taistelun luontoa vastaan. Mutta yrittämättä ja tekemättä kaikkensa ei periksi anneta!
Toivottavasti pienet jaksaisivat elämässä eteenpäin.

Kiitos Anitra tuesta ja neuvoista! Alussa epätoivo meinasi saada vallan mutta sait minut taas jaksamaan :) Kiitos Antti ja Elina avusta ja tuesta! Esko ja Olli lääkityksen toimittamisesta! Sekä kaikki ihanat ihmiset, jotka olette olleet hengessä mukana ja pitäneet pienille peukkuja pystyssä!

*** **** ****