Terveystuloksia

*Ada*

Turkkiruhtinaan A-pentueesta on jo käyty pyörähtelemässä terveystutkimuksissa ja hyviä tuloksia on tullut!

Turkkiruhtinaan Anna Adora (Ada) sekä Anabel Amaranta (Dina) kävivät viime kuussa silmäpeilauksessa ja molemmilla todettiin killittimet terveiksi. Samalla kopeloitiin polvetkin ja nekin osoittautuivat erinomaisiksi.

Ada kävi myös juhannuksen jälkeen lonkka- ja kyynärkuvauksissa ja tänään saapui Kennelliitosta tieto, että lonkat ovat A/A ja kyynärät 0/0, eli tyttö on kaikin puolin A-luokkaa! Samalla reissulla Heli kuvautti myös Adan selän, joka myöskin oli kunnossa :)

*Adan mallikelpoiset jalat*

Kiitos Helille ja Annalle, kun olette käyttäneet tyttöjä tutkimuksissa :)

Ensi kuussa menevätkin sitten Nero ja Vuokko lonkka- sekä kyynärkuvauksiin.

Vipinää punteissa

*Zeena ja lelut*

Pienet sittiäiset ovat riivaantuneet. Kauhea meno on päällä ja kaikkeen liikkuvaan tartutaan kiinni. Vaarassa ovat sukat, kengät, lahkeet, sormet, varpaat, ihan kaikki! Uusilla pinnoilla kävellään ennakkoluulottomasti ja materiaaleja maistellaan mielellään :)

Nämä pennut ovat hyvin tasaisia luonteeltaan; kaikki ovat hyvin rohkeita ja uteliaita, ääniä ei pelätä ja ihmisiin suhtaudutaan avoimen uteliaasti. Meillä onkin käynyt paljon vieraita lapsista vanhuksiin, joten pennut ovat tottuneet kaikenlaiseen käsittelyyn. Olemme myös harjaantuneet eli totutelleet harjaamiseen sekä kynsien leikkaamiseen.

*Papun kanssa on kiva riehua*

Mammura-Flicky on nyt päässyt ansaitsemalleen levolle kotiinsa. Papu ja Nero ovat ottaneet leikittäjän roolin ja suoriutuvatkin siitä erinomaisesti. Koiruuksia myös opetetaan pikkuisille :)

*Neron nenästä on turvallista nappaista*

Turkkiruhtinaan Karvakeisari

*Virpi, Simppa ja Antti * *Tuomari tonkii Simpan karvoja*

*Mutta Simpalla oli hauskaa kehässä*

Simppa kävi tänään kääntymässä Salon ryhmänäyttelyssä ja me olimme tietenkin kannustusjoukoissa kehän laidalla. Virpi esitti jälleen Simpan hienosti ja itse karvaturilaalla oli hauskaa kehässä. Tuomarin mielestä Simpalla oli liikaa karvaa, oli liian pöyhkeä eikä karva siis ollut hyvässä näyttelykunnossa. En sitten tiedä, millaista karvaa tuomari etsi, sillä kaikki grotskut saivat EH:n.

*Karvakeisari*

Mielestäni Simppa oli tietenkin maailman paras ja päivän moraalinen voittaja :)

Karvakeisari kyllä hurmasi kehän laidalla olevat ihanalla luonteellaan ja hurjalla taistelutahdollaan ;)

*Antti ja Simppa taistelevat*

Remu-pojan tulevat omistajat, Minna ja Sami, tulivat myös tervehtimään velipuolikultaa. Kiitos taas Virpi, kun toit Simpukan näyttelyyn sekä Antti, Minna ja Sami näyttelyseurasta! Ja PS. Se panta oli ihan oikeasti Nerolle...

9+1 vauvaa

*Yo Brotha! Nero on yksi penneleistä*

Laumamme on lisääntynyt yhdellä pennulla. Penneleiden velipuoli on villiintynyt huomionkipeydessään pentutasolle ja raahaa leluja sekä kiipeää syliin kuin pikkurääpäleet konsanaan. Ei ole helppoa murrosikäisellä. Ensin on kiellettyä rakkaudenpaloa ja sen jälkeen taantumista taaperoasteelle. Odotamme innolla seuraavaa vaihetta.

Emot Flicky ja Papu vieroittavat naperoita kovalla vauhdilla ja tissivierailut ovat todella vähissä. Kiinteä ruoka on alkanut maistua nakeroille hienosti ja kakkamäärä on sitä mukaa lisääntynyt. Juuri, kun luulee saaneensa kaikki korjattua pois lattioilta, niin jo uutta lahjakääröä väkerretään nurkassa. Pienet lätäköt ovat muuttuneet myös lammikoiksi. Olen kyllä kuullut, että Suomi on tuhansien järvien maa mutta ei näiden pentujen tarvitsisi omaa panostaa vesistön säilymiseen antaa. Hukumme!

*Singles night out at the titbar*

*** *** ***

Sh*t happens and other important stuff

*** *** ***

*Varaemo Papu*

Pikkusittisontiaiset kasvavat hirmuista vauhtia ja ovat valloittaneet koko asunnon. Poissa ovat ne ajat, kun sai kuivin sukin ja puhtain varpain tallustella kotosalla... Mutta meillä ei pentulaatikossa kasveta vaan rymytään kaikkialla kaiken aikaa.

Pennut ovat tutustuneet hyvin jo perheen muihinkin koiriin ja Papu on ihan lempihauva. Keinoemon hännässä roikutaan ja korvia purraan, ja Papulla ei ilmekään värähdä. Tyttö on kyllä tasapainoinen "beegimamma" :D Nerokin on jo tottunut ajatukseen, että sittiäiset ovat joka puolella. Jos poikaa alkaa ahdistaa naskalihampaiden hyökkäys, poistuu se sipsuttaen varpaillaan paikalta. Kuinka tuosta tuleekaan mieleen oma rakas Grimini...

Mammura-Flicky on aloittanut pentujen tissiltä vieroituksen ja maitobaari onkin muuttunut pystybaariksi. Kuhina käy vielä silloin tällöin vatsan alla epätoivoisten asiakkaiden roikkuessa tiskillä. Tosin baarin viiksekäs emäntä alkaa olla aika äreällä päällä ja vierailut käyvät hyvin lyhyiksi. Iilimadot tahtovat vain olla aika tiukassa välillä ja tällöin asunnossa liikkuu 40-jalkainen beegipenteles.

Ulkoilemisetkin ollaan aloitettu ja maailmaa tutkitaan innolla sekä kaikkea maistellaan liiankin halukkaasti. Nämä pennut ovat kyllä vielä uteliaampia kuin edelliset, jos se nyt ylipäänsä on edes mahdollista! Pihan kasveja sekä tuija-aitaa muokataan uusien maisemointiavustajien avulla tehokkaasti.

Pikkuiset alkavat olla viimeistä myöten nyt varattuja, mistä olen erittäin tyytyväinen, sillä kaikki kodit tuntuvat erinomaisilta!

*Remusta tulee isona "perhoskoira"*

** *** ***

Belgipainajaisten alkuja sekä Romeo & Julia -draamaa

*Naks! Pinkin tytön puruote on pitävä*

Kaukana takanapäin ovat ne auvoiset ajat, kun sain rauhassa laskea jalkani tai käteni pentulaatikkoon. Käden liikkeestä syntynyt ilmanvire tai sanomalehden rapsahdus saa nyt aikaan kuhauksenomaisen liikehdinnän pikkupedoissa. Naskalit tarttuvat lahkeisiin, sukkiin, varpaisiin, kaikkiin mahdollisiin ulokkeisiin. They are out to get you!!!

Olen täyttänyt pentulaatikon kestävillä puruleluilla, joihin on turvallista teroitella hampaita ja raaputella kutisevia ikeniä, ja ahkerassa käytössä ne ovatkin.

Toisenlaista draamaa aiheuttavat rakkauden palossa kärvistelevät nuorikkomme Nero ja Papu. Lempi leiskuu ja omia pentusuunnitelmia tehdään. Olen joutunut ottamaan ikävän tiukkapipoisen emännän linjan ja eristämään räytyvät rakastuneet. Nero on ylennetty yläkertaan ja Papu katselee haikein kuonoin ja silmin kielletyn rakkauden perään. Tasainen vinkuna riutuvan sydämen kirvoittamana kantautuu olohuoneeseen Neron luritellessa lemmenlaulujaan.
Voi Romeoa ja Juliaa, voi nykyajan rakkausdraamaa! Mutta minä pidän pääni. Ei pentuja. Ei tänään. Ei huomenna. Ei.

*** *** ***

Madot matalax

*Keltainen poika, "Grim" punnittavana*

Matojen häätö on käynnissä ensimmäisen kerran ja pentujen mielestä en varmaankaan ole maailman mahtavin tyyppi tällä hetkellä. Kaikkea sitä pitääkin pienen koiranalun kestää; jotain ällöttävää tuuppaistaan tuubista kuonon täydeltä. Onneksi kaiken "kärsimyksen" päälle saadaan maistella vähän uusia makuja, kuten jauhelihaa ja kermaviiliä. Emokaan ei ole ilahtunut kitaan sinkoavista tableteista mutta onneksi Fliki-mammura on kiltti tyttö ja syö matolääkkeensä enempiä irvistelemättä. Nakkiin yritin koiruuden lääkkeet ensin piiloitella mutta eihän viisasta mammuraa nyt tuollaisella huijata. Nappulat löytyivät lattialta siistissä pinossa :D
Ja ei kun kuono ammolleen ja uusi yritys...

Sijaiskärsijät Nero ja Papu saivat myös päivityksen madotuksiinsa, sillä kohta pikkuiset pääsevät kunnolla tutustumaan perheen isoihin rötkäleisiin. Nero odottaa onnellisen tietämättömänä pienten kodin valloitusta..pää pilkkii portin raossa uteliaana vähän väliä. Eipä tiedä poika, että laatikossa kasvaa piraijia kamaline hampaineen...
Pentujen hampaat ovat puhkeamassa ja kaikkea nakerretaan, sillä tietenkin ikenet kutisevat. Kävely onnistuu jo hienosti, sisaruksia kohden hyökkäillään ja belgimäisellä innolla vaanitaan sekä muristaan. Painotkin ovat tasaisesti nousseet, joten pennut voivat erinomaisesti :)

*Lila tyttö ja vihreä poika*

*** *** ***

Haukuntaa, murinaa, kiljuntaa, juoksua ja ripulia

*** *** ***

Siinä se oli tiivistetysti tällä hetkellä koiruuksien elämä :D Pentujen korvat ovat auenneet ja osa penneleistä nauttii aivan selvästi omasta äänestään; sen verran kovaäänisiksi ovat yltyneet! Haukkumista ja murinaa harjoitellaan, pikkujalat vipeltävät kovaa vauhtia.

Papukin on aloittanut juoksemisen. Tytön ensimmäiset juoksut ovat nimittäin käynnissä ja mielikuvitusta vaatii Neron pitäminen pois apajilta. Onneksi sekä Papu että Nero ovat vielä molemmat hyvin pentumaisia ettei nyt aivan järkyttäväksi ole meno yltynyt. Mutta silti minä nukun Papun kanssa alakerrassa...
Isoista koiruuksista ovat lisäksi mammura-Flicky ja Papu vatsat kuralla..sekä allekirjoittanut myös vatsataudissa, joten siinä sitä sitten olikin jo yhdelle päivälle...
Muuten elelemme rauhaisaa eloa :D

*Sininen poika, oranssi poika sekä kultainen tyttö nauttivat elämästä*

*** *** ***

Päivän penneli

Tässä köllöttelee tyytyväisenä Neiti Hopea.

Pennut ovat jälleen kasvaneet valtavasti, kävelyä harjoitellaan ahkerasti sekä ääntelyä aktiivisesti. Pennelit ovat erittäin tyytyväisiä elämäänsä, syövät paljon ja nukkuvat massut täynnä. Pentulaatikosta alkaa olla jo kiire pois, emon selkää pitkin yritetään kiivetä reunan toiselle puolelle. Kohta näitä villipyllyjä ei pidättele enää mikään!

*** *** ***

I.C.U walking there!

*Punainen poika*

*Lila tyttö vauhdissa*

Pikkuipanat ovat saaneet jalat alleen ja killittelevät silmillään ympäröivää maailmaa. Vauhti alkaa olla enemmän kuin koordinaatiokyky antaa myöten ja muksahduksia-kupsahduksia tapahtuu tuon tuostakin. Tänään vaihtuu pentulaatikko isompaan, jotta pienille jaloille saadaan lisää tilaa harjoitella :)

*Keltaisen pojan tyylinäyte*

Päivän pentukuva

Flicky hoitaa pienintä poikaa. Maailman ihanin mammura!

Pitkäkyntisiä veijareita, lakon uhkaa ja 162 x NAPS

*** *** ***

Maitobaarin omistaja on antanut lakkouhkauksen. Pitkäkyntisten asiakkaiden määrä on huimassa nousussa ja jos häiriökäyttäytymistä ei saada välittömästi kitkettyä, voidaan baari sulkea kokonaan. Uhkavaatimuksen edessä on pakko ryhtyä toimeen; sakset esille, vaivihkaisen salamyhkäistä lähestymistä tuulen alta sekä järjestelmällinen taktiikka. Siinä aseeni rikollisuuden nujertamiseksi!

*Kiistämätön todistusaineisto*

Hiki iskee pintaan mutta yksi kerrallaan saan pitkäkyntiset kukistettua. Olen voimani tunnossa; koen ylivertaisuuden tunteita! Selvisin! Ongelma on tältä erää voitettu!

*Valvontakameran tallentama kuva pitkäkyntisestä*

Baarin emäntä on kiitollisen tyytyväinen ja myhäilee viiksiinsä. Toiminta voi siis edelleen jatkua, janoisten asiakkaiden toiveet saadaan yhä täytettyä.

Tämä kerta oli helppo.

Kauhulla seuraavaa erää odottaen,
Siru, järjestyksenvalvoja

*** *** ***

Painon arvosta kultaa

*** *** ***

Pentulaatikossa mönkii pieniä kultakimpaleita eli päärynäpalleroita :)
Eilen punnitsin pennelit ja jokainen oli kasvanut tasaisesti ja paljon! Muhkein pötkylä painaa tällä hetkellä yli 800 g! Keltainen pikkuinen poika ei siis ole mikään pieni :D
Ja kasvu jatkuu..

Kuvassa pieni lila tyttö nauttii vatsa pystyssä elämästä.

Olen pieni, tiedän sen...

*** *** ***

...mutta tästä lähtien,
kasvan ihan kohisten!

*keltainen poika*

B-pennut kasvavat todella kovaa vauhtia ja alkavat muistuttaa koiraa päivä päivältä enemmän.
Pentueen sivukin on julkaistu jo kotisivuilla. Hetken vielä joudun miettimään, kuka saa minkäkin nimen...joten painot ja merkit ym julkaistaan hieman myöhemmin. 1-viikkoiskuvat löytyvät sivuilta kuitenkin ihan pian :) Käykäähän katselemassa!

*Sisko ja sen veli*

*** *** ***

Pentujen varaustilanteesta

*Peukaloinen*

Yhtä lukuunottamatta ovat kaikki pennut nyt varattuja! Olen erittäin tyytyväinen koteihin, joihin nappulat ovat muuttamassa toukokuun lopulla :)

Vapaana siis vielä yksi tomera tyttö, joka etsiikin nyt sijoituskotia. Jos olet kiinnostunut antamaan aktiivisen kodin varmasti virkeälle ja menohaluiselle beegitytölle, ota rohkeasti yhteyttä!

*** *** ***

Sinnikkäät sittiäiset 3 päivää

Pikkunappulat ovat täyttäneet 3 päivää :) Ovat niin elämää ja virtaa täynnä, että Flicky-mamma on katsonut parhaimmaksi ottaa lepotaukoja pentulaatikon ulkopuolella. Itse luulin, että joutuisin "taistelemaan" tissipaikoista kahden pienimmän puolesta mutta väärässäpä olin! Nämä kaksi pientä ovat todella sitkeitä sittiäisiä ja pärjäävät siinä missä isoimmatkin. Todistihan "Sirkkukin", nykyinen Della, edellisestä pentueesta, että pienet pärjää aina :) Della oli pienin ja niin upea tyttö tuli.

Liitän tähän Antin ottaman videopätkän tältä päivältä. Meno on kova syömäpuuhissa :)

Elämä jatkuu pentulaatikossa ja ulkopuolellakin

*** *** ***

Flickyn pennut syövät, inisevät, syövät, inisevät ja pulisevat. Siinä sitä on pienen koiran elämää :) Eilisen menetyksen jälkeen elämä pentulaatikossa jatkuu entisenlaisena. Flicky on edelleen maailman paras mammura, kärsivällinen ja tarkka. Mamma pitää pennut erittäin puhtaina ja huolehtii tarkasti syömäajoista. Parempaa ei voisi jälleen toivoa!

Kuvassa parin päivän ikäiset natiaiset.

Pentutilanteesta sen verran, että kaikki urokset ovat nyt varattuja. Vapaina vielä kaksi tomeraa tyttöä, joista toiselle etsin mahdollista sijoituskotia :) Jos oma pikkuinen turkkiruhtinas kiinnostaa, niin ota vain rohkeasti yhteyttä joko puhelimitse tai mailitse :)

*** *** ***

Yksi pienenpieni on poissa :(((

Vaikka suuren pentueen kanssa on varauduttava siihen, että joku lähtee enkeliksi liian aikaisin, niin silti se on musertavaa. Yksi pienenpieni tyttö nukkui pikkuenkeliksi tänään illalla. Tyttö oli pienin eikä jaksanut nähdä enää seuraavaa päivää.

Flicky-mamma ei "onneksi" huomannut pienen menetystä ollessaan 9 muun täystyöllistämä mutta Antti ja minä olemme erittäin surullisia. Itse mietin, olisinko voinut tehdä jotain toisin eikä itsensä syyttely ainakaan oloa helpota. Paha olla. Mutta pikkuhauva pääsi pilvenreunalle Grimini suojelukseen.

Hyvää matkaa rakkaiden hauvojen taivaaseen pieni vaaleanpunainen :(

Pienet B:t

*Vastasyntyneet*

Turkkiruhtinaan B:t (täyttä A-luokkaa!) ovat syntyneet aamuyöstä 4.4. Ensimmäinen tyttö putkahti maailmaan 02.15 ja viimeinen poika 06.00. Flicky hoiti jälleen kerran synnytyksen hienosti ja rauhallisesti. Kun kahdeksan pentusta oli syntynyt, luulin, että urakka olisi ohi. Flicky oli kuitenkin toista mieltä; vielä kaksi poikaa ilmestyi hännän alta. Flicky oli tietenkin hyvin väsynyt synnytyksen jälkeen mutta jaksoi supermammamaisesti huolehtia pennelit kuiviksi, puhtaiksi ja tisuille. Flicky oli myös hyvin huomaavainen Antille odottaessaan, että isäntä kerkesi töistä kotiin seuraamaan synnytystä. (Onkohan Antti koskaan tullut yhtä liukkaasti kotiin..? :D )

*Klo 07.00 aamulla*

Nyt pennut nukkuvat rauhassa syötyään massut pulleiksi ja mammakin saa hetken levätä :)
Ihania palleroita kaiken kaikkiaan.

Tässä vielä aikataulu syntyneille pennuille:

* 2.15 Musta tyttö
* 2.27 Musta tyttö
* 2.45 Musta tyttö
* 2.59 Musta tyttö
* 3.06 Musta poika
* 3.25 Musta tyttö
* 3.53 Musta poika
* 4.04 Musta poika
* 4.45 Musta poika
* 6.00 Musta poika

*Onnellinen emo ja 10 pientä pötkylää aamupäivällä 4.4.*

*** *** ***

10 !!!!

*** *** ***

Kymmenen!!!!
5 poikaa ja 5 tyttöä!!!!!

Kuvia myöhemmin...

Nyt ...ZzZzZzZzZzZzZZZZ...

*** *** ***

Evakuointeja

*** *** ***

*Mitä?!?!*

Minun evakkoni makuuhuoneesta jatkuu edelleen. Keittiö eli Flickyn pentuhuone on tullut jo liiankin tutuksi :D (Tähän Antti voisi tulla kommentoimaan, että hyvähän se on, että emäntä joskus keittiössä viihtyy, laittais vielä ruokaakin! :D )

Pennut antavat siis odotuttaa itseään vieläkin. Mammura makoilee tyytyväisenä massu pystyssä ja nauttii yhä saamastaan huomiosta. Jospa pienet päivänsäteen nyt malttaisivat vaikka pääsiäisen aikaan syntyä!

Toisten koirien meiningit alkoivat olla kuin iloisessa Amsterdamissa, joten Mokka sai siirron Ennin hellään huomaan. Mokkis saa nyt rauhoittua ja on kuulemma jo vallannut sängyn itselleen.. Osaa mokoma vedellä oikeista naruista olleessaan hoidossa, kun kotona ei sänkyyn pääsekään. Ketale.

*Evakuoitu*

***

Karvarukkasia. Halvalla.

*Kaarinan KenkäKillerin aka Neron uhreja*

***

Piippaava peräpää ja sympatiasynnyttäjät

Flickyn lämmön mittaukset ovat käynnissä hyvää vauhtia ja tyttö ei edelleenkään osaa arvostaa tekemääni tarkkaa tutkimustyötä :D Vastahankaisen koiran lämmön mittaaminen saattaa olla välillä aika vaikeaa ja kekseliäisyyttä vaativaa. Toimivammaksi konstiksi on osoittautunut hyökkääminen takavasemmalta typsykän syödessä tai juodessa...ja tästähän tietenkin arvostus vain kasvaa..Mutta pakko mikä pakko. Onneksi Flicky on kuitenkin kilttimys-maksimus ja tyytyy kohtaloonsa, kun mittari on paikkansa löytänyt. Lämpö ei ole vielä kunnolla laskenut; välillä putoaa alle 38 asteen mutta kiipeää sitten takaisin alkulukemiinsa. Synnytyksen alkamiseen on siis vielä hetki aikaa.


Koko muu koirakatras tuntuu menneen samalla sekaisin. Mokka-riiviö aloitti hätäpäissään juoksutkin, kun taloudessa kerran on TOINEN multimammura..ja sehän tietää sitä, että Mokka on hyppimässä kaikkien selkään astumismeiningeissä. Mokka on ilmeisesti päättänyt, että pentuja tulee sitten kaikille. Papu on helisemässä Mokan kosiskellessa sitä eikä pieni norjalainen vielä oikein ymmärrä isojen tyttöjen jutuista mitään.. (ja kyllä, Mokka on tyttö..)
Nerokin (Brutukseni) on villiintynyt ja äijäilee kulkien häntä töröllä Papun ympärillä. Jopa olisi Papulla nyt vientiä...


Minun suullinen ilmaisuni on köyhtynyt suunnattomasti jokaisen lauseeni alkaessa "EI..Mokka..EI..Papu..EI..Nero..EI.." Ainoa kiltti on kaiken alkuunpanija, prinsessamammura, joka loikoilee tyytyväisenä matolla ja katselee hullua maailmanmenoa.. Tyttö nukkuu yönsäkin vielä rauhassa jalat oikosenaan kahden sympatiasynnyttäjän höhlöttäessä yöt läpeensä henkisissä synnytystuskissaan. Pieni pyyntö olisi nyt Flikille paikallaan; Voisiko ne pennut jo pian syntyä!?!?!

Yes I can can-can

*Flicky tänään; 1,5 viikkoa laskettuun aikaan*

Flicky on nyt tullut meille viettämään mammalomaansa. Synnytys lähestyy ja tytön olo on tietenkin senmukainen. Flicky on jälleen yltänyt rantapallon mittoihin, sillä pentuset kasvavat kovaa vauhtia. Masussa on menossa can-can-harjoitukset pentujen ojennellessa tassujaan. Ja näyttää mammurallakin jalka vielä nousevan vilkkaasti; Flicky paimentaa muita mustiamme entiseen tapaansa.
Huomenaamulla menemme Flickyn kanssa röntgeniin, joka paljastanee, kuinka monta natiaista tällä kertaa saapuu meitä ilostuttamaan :)

Papu 1 v!

Pikkuinen Papuseni on jo tullut vuoden ikään! Neito viettelee syntymäpäiväänsä perhepiirissä nakkipannukakun merkeissä :) Ja ilman turkkia, kuten kuvasta näkyy...

Paljon onnea rakas Papu!

Silmäyksiä tulevaan

*Flicky*

Flicky sekä poikansa Nero kävivät silmäpeilauksessa (Flicky 19.1.ja Nero 20.2) ja molempien silmät todettiin terveiksi :) Kyllä kelpaa koiruuksien killitellä edelleenkin!

Flicky kävi myös kahdesti tapaamassa ihanaa sulhoaan, Je M'Appelle Mendeziä, 30. ja 31.1. Mende on aivan ihana belgipoika ja ilokseni voinkin ilmoittaa, että tänään tehdyssä tiineysultratutkimuksessa todettiin Flickyn olevan erittäin jykevästi tiineenä :D Ainakin 8 pentua näkyi ja kaikki olivat erittäin elinvoimaisia.

*Flicky ja Mendez*

Näillä pennuilla tulee varmasti olemaan vauhti veressään, sillä jos Flicky on nopea niin sitä on kyllä kaksin verroin tuleva isä Mendez! Ja siihen malliin pikkuiset jo "vilistivät" ultranäytöllä, että uusilla perheillä ei tule olemaan tylsää ja vauhditonta hetkeä :D

Käykääpä kurkkimassa Flickyn ihanan sulhon kotisivuja osoitteessa http://www.mustilolauma.net/.

Tässä haluan myös vielä kiittää Tuijaa ja Petriä tästä hienosta mahdollisuudesta! Pennut tulevat olemaan todella suloisia!

*Hurmaava Mendez*
(kuva Åsa Jungarå)

Uppo-Nalle on poissa :(

Luulin, että olisin pystynyt kirjoittamaan tämän blogimerkinnän itkemättä, mutta ei se onnistunutkaan. Rakas oma Grimini, lempeä Uppikseni on poissa. Suru on täysin käsittämätön, se velloo taka-alalla muistuttaen itsestään päivittäin. Grimin tavaroiden, lelujen näkeminen tai sen piirteiden tunnistaminen Nerossa kirvoittavat kyyneleet herkästi silmiin.
Grimi aloitti oksentelun joulukuussa ja sitä jatkui lähes päivittäin parin kuukauden ajan. Ennen ruoasta nauttinut koiruus saattoi jättää ruokaa kuppiin. Grim saattoi olla masentunut ja makasi pöydän alla innostumatta elämästä. Välillä taas oli parempia päiviä ja toivoin ettei mitään pahaa olisikaan. Eläinlääkäri kuitenkin vahvisti epäilyni todeksi ja Grimillä todettiin pahanlaatuinen kasvain vatsalaukussa. Kasvaimelle ei ollut mitään tehtävissä. Lisäksi Grim oli ollut jo pitkään vahvalla päivittäisellä kipulääkityksellä nivelrikkoisten lonkkien vuoksi sekä paha atopia kutinoineen vaivasi. Jouduin tekemään raskaan päätöksen päästää Grim ikuiseen uneen. Saattelin Antin kanssa Uppo-Nallen enkelten luo 2.2.
Rakkaalla Grimillä ei kuitenkaan enää ole kipuja vaan se saa syödä herkkuja mielin määrin sekä juosta kukkaisilla niityillä. Lepää rauhassa oma rakas ystäväni!

Papuliini

Norjan norppani, ihana Bamse-Bumps-Mumps on kasvanut jo nuoreksi neidiksi. Viikon päästä tyttö täyttääkin jo kokonaisen vuoden verran. Karvoja on tulossa ja menossa, joten Mumselo ei ehkä ulkonäöllisesti ole parhaimmillaan tällä hetkellä :D Hyvin leikkisä ja vauhdikas mimmi se on ja pysyy tappijaloillaan hyvin Neron perässä, syvässäkin lumessa.

Papu nauttii elämästään ja on ollut täysin terve. Suloinen koiruus, joka rakastaa sylissä köllöttelyä sekä selällään nukkumista.