Ja vauhtia riittää...

*Pieni punainen on saanut jalat alleen ja silmätkin ovat jo auki*

Pienet ovat saaneet jalat alleen ja vauhti on valtava. Pentulaatikon reunat tulevat vastaan ja siksipä huomenna onkin jo vaihto isompaan laatikkoon edessä. Punaisen tytön, sinisen pojan sekä tervu-ukkelin jalat viuhuvat nopsimmin vaan eivätpä muutkaan paljoa jälkeen jää. Silmät ovat myös jo raollaan ja hieman laatikon reunalla tapahtuvaa liikettä seurataan :) Ovat nämä ihania palleroita, niin eläväisiä ja ISOJA!

Flikillä maitoa riittää ja on ihana seurata, kuinka mammura osaa nauttia pennuistaan kaikessa rauhassa. Välillä mammura käy imettämässä ja sitten taas oleskelee laatikon ulkopuolella. Fliki haluaa lähteä myös muiden koiruuksien kanssa ulkoilemaan ja leikkimään, mikä on hyvä, että mammuskan mieli pysyy virkeänä. Tikeistäkin päästiin keskiviikkona eroon ja antibioottikuurikin loppuu sunnuntaina. Leikkaushaava on parantunut hyvin ja Fliki on kuntoutunut erinomaisesti.

Pentulaatikossa sekä emolla siis kaikki hyvin. Nero ja Papu odottavat malttamattomana pentujen esiinmarssia, mutta vielä hetki pitäisi jaksaa odottaa :D

Pallerot 1 viikkoa

Pikkuiset nakerot ovat nyt viikon ikäisiä ja voivat erinomaisesti. Maito maistuu ja massut pullistuvat. Huomenna lisää kuvia, kunhan saan lisäkäsiä avukseni :)

Rakas päiväkirja!

Meillä tapahtuu jotain tosi outoa! Toi meidän mamma ja sit Neron, Jimpun ja Trinan äippä on linnoittautuneet pianohuoneeseen. Ne juonii siellä jotain! Mä tiedän! Oon yrittäny kurkkii portin välistä mutta Flicky on murissu mulle. En mä sit uskaltanu olla siinä kauempaa... Nerokin on älynny jotain, sekin on tunkemassa siihen huoneeseen koko ajan, mut sille Flicky vasta ärhenteleekin. Omalle pojalleen! Ja mammakin sanoo ettei Nero saa mennä sinne. Tosi outoa.

Ai niin! Ja sinne kuskataan tosi paljon parempaa ruokaaki! Flicky taitaa oikein possutella siellä. Kerran, kun mamma oli laittamassa kuppiin SINNE HUONEESEEN menevää ruokaa, niin siltä putos pari nappulaa. Mä kerkesin nappasta ne lattialta ennen kuin mamma huomas. Ja voe pojat! Se oli niin paljon parempaa kuin meidän ruoka. On meidänkin siis ihan hyvää mut toi oli PALJON pienempää ja siinä oli reikä keskellä. Mä oon kuullu olohuoneeseen asti, että piimääkin lorahtaa kuppiin paljon useammin kuin meille.Me saadaan vaan aamulla mut TONNE menee ainakin tuhat kertaa. Kyllä MÄ tiedän!



Ihme ääniäkin sieltä huoneesta tulee. Ihan kuin jotain kissoja, tosi kummallista nau'untaa. Jos siellä on ihan oikeasti kissoja niin mä kyllä näytän niille ja ajan ne pois meidän tontilta! Toi meidän isäntä kun on niin algeerinen niille.

Toi mamma ei muuten jaksa heitellä mun kans keppiä kuin 2 tuntii päivässä. Sit se menee taas sinne huoneeseen. Ja älypeliäki mä saan pelata vaan jotain 5 kertaa illalla. Mä kyllä jaksaisin kaivella niitä nakkeja koloista vaikka koko yön. Se pelaa kuitenkin Flickyn kanssa niitä siellä salaa ja sit se on niin väsynyt tai ainakin nakit on loppu, että mä saan pelata vaan noin vähän. Ja sit kun mamma tulee ulos sieltä huoneesta niin se haiseekin tosi oudolle. Kävis ees suihkussa eikä ällötyttäis meitä hajuillaan!

Jimppu ja Trina on ihan mölöpäitä; ei ne tajuu mistään mitään! Nytkin ne vaan leikkii noilla leluillaan tossa vaikka viereisessä huoneessa on jotain kieroa meneillään. Mut kyl me Neron kanssa saadaan selville!

-Papu, täysin laiminlyöty prinsessa

PS. Unohdin! Mä en saa kaivaa enää edes kukkiakaan pihalla!!!

Varvasmonsteri

*Nam! Trina nautiskelee*

Meillä asuu jalkamörkö, varvasmonsteri!
Trinan suurin intohimo on tällä hetkellä varpaat ja eritoten Antin jalkaterän ulokkeet. Antti ei voi enää istua rauhassa ilman sukkia, sillä silloin monsteri hyökkää aikomuksenaan lutsutella varpaat irti :D

Varokaa siis vieraat, kun meille tulette! Ilman sukkia ei kannata hiiviskellä :D

Sisustussuunnittelua

Ei mene yksiin Flickyn ja minun suunnitelmat pentulaatikon sisustamisesta...

Minun suunnitelmani:


Flickyn näkemys ja toteutus:



Arvatkaapa, kumpi sai jäädä?

***

Mystisesti kadonnut blogipäivitys

Viimeinen kirjoitukseni on kadonnut taivaan tuuliin enkä käsitä, kuinka se on mahdollista. Asia oli sen verran raskas, etten jaksa sitä uudelleen enää kirjoitella :( Mutta itse en sitä kyllä ole poistanut.

Outoa.

Levätkää rauhassa pienet tassut

Tiistai ei valjennut meille aurinkoisena. Olin istunut koko yön valveilla syöttäen kahta pienimpää kahden tunnin välein pullolla. Pieni musta tyttö nukkui ikiuneen vähän jälkeen neljän aamulla. Valkotassu nukahti Flicky-mammuran jalkojen lämpöön.

Kymmenen tunnin päästä liittyi pikkusisko Pippurinokka siskonsa seuraksi koirien taivaaseen. Tyttö nukkui rauhallisesti sylissäni pois.

Eivät olleet pienet vielä valmiita tähän maailmaan :( mutta nyt pienet eivät ole enää heikkoja vaan saavat levätä rauhassa pumpulipilvellä.

Suru on suuri.

*** *** ***

CarvaCeisarit

Kasvattajan työ on erittäin antoisaa ja iloa täynnä; seurata mammuran massun kasvua, odottaa pieniä saapuvaksi. Toisinaan mukaan mahtuu myös huolta ja surua.

Flickyn sikiövedet menivät 6.5. noin 21 aikaan. Puolen tunnin sisään ei ollut vielä merkkiäkään poltoista eikä supistuksista. Tilanne jatkui näin kymmeneen asti. Koska edistystä ei tapahtunut, otin yhteyttä päivystävään eläinlääkäriin, joka neuvoi liikuttamaan emoa. Näin teimme. Antti huomasi yht'äkkiä, että Flickyn peräpäästä tuli mustaa nestettä. Tällöin ei enää viivytelty vaan lähdimme eläinlääkäriin. Elina ajoi tukka putkella ja olimmekin nopeasti päivystyksessä.

Lääkäri tutki Flickyn ja totesi ettei avautumista ollut tapahtunut eikä supistuksia tuntunut. Flicky siirrettiin leikkuriin heti puolenyön jälkeen. Antti, Elina ja minä olimme kädet täynnä, kun pentuset autettiin maailmaan keisarinleikkauksella. Jokainen oli kuivattava hyvin sekä hierottava "kiukkuiseksi". 9 pentua selvisi maailmaan, kolme jäi enkeliksi. Flicky sai 7 groenendaelia (1+6) sekä 2 tervua (1+1).

Synnytyksen käynnistymättömyyteen oli syynä jo aikaisemmin kuollut, alikehittynyt pentu, joka siis tukki synnytyskanavaa. Kaksi muuta olivat kuolleet hapenpuutteeseen, vaikka olimme toimineet nopeasti.

Flickyn heräillessä pentuset odottelivat styroxboksissa viltein peiteltyinä. 01.30 pääsimme viimein lähtemään kotiin Flicky ja pennut mukana. Flicky-parka oli pää pyörällään leikkauksen jälkeen mutta kuudelta aamulla typsy heräsi kunnolla ja alkoi hoitaa pentujaan.
Maitoa vain ei alkanut tulla, sillä synnytyskanavan ärsytys, joka stimuloi maidontuotannon, jäi leikkauksen vuoksi pois. Tämä aiheutti tietenkin huolta osaltaan ja pennut kitisivät kiukkuisina ja nälkäisinä. Aloitin vastikeruokinnan kahden tunnin välein ja pikkuiset söivätkin ahnaasti. Flicky hoiti vaavojen puhdistuksen sekä pissitykset itse.

Eläinlääkäriltä saimme injektiona maidontuotannon aloittavaa lääkettä (jonka Esko mitä avuliaimmin toi meille kesken työpäivänsä!) Pistin Injektiot tunnin välein Flickyn takajalan lihakseen ja viimeinkin maitoa alkoi tulla. Pentuset hiljenivät kuin taikaiskusta ja tyytyväinen tuhina täytti pentulaatikon.

*kaksi pienintä mustaa ja tervu-uros ja -narttu*

7 pennuista voi erinomaisesti, ovat pirteitä ja pulleita. 2 pienintä mustaa tyttöä ovat huolenaiheeni, nämä olivat jo leikkauksen jälkeen eniten elvytystä vaativia. Painoa ei kerry ja eivät jaksa oikein imeä nisiäkään. Pullolla syötetään vastiketta mutta sekään ei oikein tahdo mennä alas. Flicky on huolissaan pienistä, jotka kitisevät ja on alkanut hyljeksiä toista. Tämä on yleensä merkki siitä, että elämä ei jatku enää kauaa :(( Niin kurjalta kuin se tuntuukin, taidan hävitä taistelun luontoa vastaan. Mutta yrittämättä ja tekemättä kaikkensa ei periksi anneta!
Toivottavasti pienet jaksaisivat elämässä eteenpäin.

Kiitos Anitra tuesta ja neuvoista! Alussa epätoivo meinasi saada vallan mutta sait minut taas jaksamaan :) Kiitos Antti ja Elina avusta ja tuesta! Esko ja Olli lääkityksen toimittamisesta! Sekä kaikki ihanat ihmiset, jotka olette olleet hengessä mukana ja pitäneet pienille peukkuja pystyssä!

*** **** ****

Missi mitoissaan

* Jimppu tarkkailee mammaa ja massua*

Flicky-parka on kasvanut aivan uusiin mittoihin; massun ympärysmitta on niinkin huima kuin 94 cm! Olo on tietenkin mittojen mukainen eli todella tukala. Tänään aamulla lämpötila koiruudessa oli laskenut 37,2 asteeseen, joten odotettavissa olisi pentujen syntymä illalla/yöllä :) Kovasti jo odotellaan pienokaisia maailmaan!

Papu on villiintynyt ilmeisen huomion puutteessa ja on taiteillut protestikasoja kellariin piiloon... ja välillä vähän näkyvämpäänkin paikkaan keittiössä. Voisiko mieltään osoittaa enää yhtään tehokkaammin?! Tilanne onneksi helpottaa pentujen synnyttyä, kun aikaa riittää minultakin muillekin koiruuksille. Papu varmaan on sitä mieltä, että Flickyltä tulppa pyllystä ja heti!

Ensimmäinen Beekkonen terveystutkimuksissa

*Remuliinos ja terveet nappisilmät*

Ihana Remu on tänään käynyt tutkimuksissa ja Tuija ilmoitteli juuri, että pojalla on terveet silmät, polvet sekä sydän!

Nyt on Remun hyvä jatkaa agility- sekä paimennusharjoituksiaan :)

Onnittelut erinomaisista tuloksista Minna ja Sami!

*** *** ***

Mökkeilyä

*Karvattomat rakkaat*

Lumien ja jäiden sulaminen on vapauttanut koirat talviturkistaan, kaikin puolin. Kaikki ovat lähes karvattomia ketaleita ja meressäkin ollaan jo ehditty polskia, talvitursakkeet on siis jätetty Tammilan vesiin.

Mammurakin käy viilentelemässä isoa massuaan vedessä ja tarkkailee etteivät jälkeläiset mene liian kauaksi rannasta.

*Meritursakkeet*

Trina on ottanut tehtäväkseen saalistaa itselleen lintujen talipötkön. (Tämä oli ennen Grimin elämäntehtävä) Reviiritietoinen käpytikka ei vain halua luopua ruokapaikastaan suosiolla... Kumpikohan voittaa; Tomera Trina-Lina, joka tarvittaessa venyy 2 metrin pituuteen vai Täpäkkä Tikka, jonka nokasta lähtee naseva napsaus otsalohkoon.

*Trinan taistelutoveri*

*** *** ***

Neiti Kevät on tullut kaupunkiin..

...ja sininen mittarimato sen mukana. Tuttu piipittäjä äännähtelee aamuisin ja iltaisin hännän alla, josta mammura-to-be ei ole lainkaan ilahtunut. Kai Flicky toivoi, että kamala mato olisi hävinnyt muutossa, mutta ei, se löytyi kennelhuoneen tavaroista nätisti pakattuna. Tänään aamulämpö oli madon kertomana 37,7 eli hieman laskua eilisestä. Synnytys siis lähestyy.

*Product placement*

Muutenkin kevät tekee kohinalla tuloaan; pihamme on vallannut sinivuokkojen armeija (ei siis Antti työkavereineen vaan kasvimaailman edustajat). Omenapuut kasvattelevat silmuja ja ruoho vehreentyy. Ensimmäiset kukkahankinnatkin tuli tehtyä lauantaina ja istutus tapahtunee lähipäivinä. Sieltä penkistä on Trina-Linan ne sitten mukava kuopia ylös...mokoma kaivinkone!

*Antin kaverit*

Koirat nauttivat pihalla olosta; Papu juoksuttaa muita rakkiloita välillä keppi, välillä pallo suussaan. Jimppu ja Trina ovat edelleen kuin kyljistä kiinnikasvaneet kaksoset, yhteistuumin kirmataan joka paikkaan ja tutkitaan. Nero yrittää parhaansa mukaan olla äijä, Paraisten Pahis, the Despicable me (siinä kuitenkaan onnistumatta, meitä huijaamatta)... Mikäs tässä siis ollessa, omassa kodissa :)

*Pahis ja pahikset puut*

*** *** ***

Tic-Tac-Toe

*Punkkimagneetti*

Kevään ensimmäisen punkin kasvualusta -kunnianimi annetaan Papulle! Siellä se saariston syöpäläinen, Paraisten pirullinen punkki pönötti; Papun niskakarvojen lomassa. Muista koiruuksista ei vielä mokomia verenimijöitä ole löytynyt, joten Papun täytyy olla supermakea mimmi. Sen kyllä olisimme tienneet ilman ällötyskiinnittyjääkin!

Punkki sai lentävän lähdön veden & vesiputkiston ihmeelliseen maailmaan ja elo jatkuu rauhallisena torjunta-aineet niskassa. Meillehän ei ryttyillä!

*Onnellinen pallopää*

*** *** ***