Karvarukkasia. Halvalla.

*Kaarinan KenkäKillerin aka Neron uhreja*

***

Piippaava peräpää ja sympatiasynnyttäjät

Flickyn lämmön mittaukset ovat käynnissä hyvää vauhtia ja tyttö ei edelleenkään osaa arvostaa tekemääni tarkkaa tutkimustyötä :D Vastahankaisen koiran lämmön mittaaminen saattaa olla välillä aika vaikeaa ja kekseliäisyyttä vaativaa. Toimivammaksi konstiksi on osoittautunut hyökkääminen takavasemmalta typsykän syödessä tai juodessa...ja tästähän tietenkin arvostus vain kasvaa..Mutta pakko mikä pakko. Onneksi Flicky on kuitenkin kilttimys-maksimus ja tyytyy kohtaloonsa, kun mittari on paikkansa löytänyt. Lämpö ei ole vielä kunnolla laskenut; välillä putoaa alle 38 asteen mutta kiipeää sitten takaisin alkulukemiinsa. Synnytyksen alkamiseen on siis vielä hetki aikaa.


Koko muu koirakatras tuntuu menneen samalla sekaisin. Mokka-riiviö aloitti hätäpäissään juoksutkin, kun taloudessa kerran on TOINEN multimammura..ja sehän tietää sitä, että Mokka on hyppimässä kaikkien selkään astumismeiningeissä. Mokka on ilmeisesti päättänyt, että pentuja tulee sitten kaikille. Papu on helisemässä Mokan kosiskellessa sitä eikä pieni norjalainen vielä oikein ymmärrä isojen tyttöjen jutuista mitään.. (ja kyllä, Mokka on tyttö..)
Nerokin (Brutukseni) on villiintynyt ja äijäilee kulkien häntä töröllä Papun ympärillä. Jopa olisi Papulla nyt vientiä...


Minun suullinen ilmaisuni on köyhtynyt suunnattomasti jokaisen lauseeni alkaessa "EI..Mokka..EI..Papu..EI..Nero..EI.." Ainoa kiltti on kaiken alkuunpanija, prinsessamammura, joka loikoilee tyytyväisenä matolla ja katselee hullua maailmanmenoa.. Tyttö nukkuu yönsäkin vielä rauhassa jalat oikosenaan kahden sympatiasynnyttäjän höhlöttäessä yöt läpeensä henkisissä synnytystuskissaan. Pieni pyyntö olisi nyt Flikille paikallaan; Voisiko ne pennut jo pian syntyä!?!?!

Yes I can can-can

*Flicky tänään; 1,5 viikkoa laskettuun aikaan*

Flicky on nyt tullut meille viettämään mammalomaansa. Synnytys lähestyy ja tytön olo on tietenkin senmukainen. Flicky on jälleen yltänyt rantapallon mittoihin, sillä pentuset kasvavat kovaa vauhtia. Masussa on menossa can-can-harjoitukset pentujen ojennellessa tassujaan. Ja näyttää mammurallakin jalka vielä nousevan vilkkaasti; Flicky paimentaa muita mustiamme entiseen tapaansa.
Huomenaamulla menemme Flickyn kanssa röntgeniin, joka paljastanee, kuinka monta natiaista tällä kertaa saapuu meitä ilostuttamaan :)

Papu 1 v!

Pikkuinen Papuseni on jo tullut vuoden ikään! Neito viettelee syntymäpäiväänsä perhepiirissä nakkipannukakun merkeissä :) Ja ilman turkkia, kuten kuvasta näkyy...

Paljon onnea rakas Papu!

Silmäyksiä tulevaan

*Flicky*

Flicky sekä poikansa Nero kävivät silmäpeilauksessa (Flicky 19.1.ja Nero 20.2) ja molempien silmät todettiin terveiksi :) Kyllä kelpaa koiruuksien killitellä edelleenkin!

Flicky kävi myös kahdesti tapaamassa ihanaa sulhoaan, Je M'Appelle Mendeziä, 30. ja 31.1. Mende on aivan ihana belgipoika ja ilokseni voinkin ilmoittaa, että tänään tehdyssä tiineysultratutkimuksessa todettiin Flickyn olevan erittäin jykevästi tiineenä :D Ainakin 8 pentua näkyi ja kaikki olivat erittäin elinvoimaisia.

*Flicky ja Mendez*

Näillä pennuilla tulee varmasti olemaan vauhti veressään, sillä jos Flicky on nopea niin sitä on kyllä kaksin verroin tuleva isä Mendez! Ja siihen malliin pikkuiset jo "vilistivät" ultranäytöllä, että uusilla perheillä ei tule olemaan tylsää ja vauhditonta hetkeä :D

Käykääpä kurkkimassa Flickyn ihanan sulhon kotisivuja osoitteessa http://www.mustilolauma.net/.

Tässä haluan myös vielä kiittää Tuijaa ja Petriä tästä hienosta mahdollisuudesta! Pennut tulevat olemaan todella suloisia!

*Hurmaava Mendez*
(kuva Åsa Jungarå)

Uppo-Nalle on poissa :(

Luulin, että olisin pystynyt kirjoittamaan tämän blogimerkinnän itkemättä, mutta ei se onnistunutkaan. Rakas oma Grimini, lempeä Uppikseni on poissa. Suru on täysin käsittämätön, se velloo taka-alalla muistuttaen itsestään päivittäin. Grimin tavaroiden, lelujen näkeminen tai sen piirteiden tunnistaminen Nerossa kirvoittavat kyyneleet herkästi silmiin.
Grimi aloitti oksentelun joulukuussa ja sitä jatkui lähes päivittäin parin kuukauden ajan. Ennen ruoasta nauttinut koiruus saattoi jättää ruokaa kuppiin. Grim saattoi olla masentunut ja makasi pöydän alla innostumatta elämästä. Välillä taas oli parempia päiviä ja toivoin ettei mitään pahaa olisikaan. Eläinlääkäri kuitenkin vahvisti epäilyni todeksi ja Grimillä todettiin pahanlaatuinen kasvain vatsalaukussa. Kasvaimelle ei ollut mitään tehtävissä. Lisäksi Grim oli ollut jo pitkään vahvalla päivittäisellä kipulääkityksellä nivelrikkoisten lonkkien vuoksi sekä paha atopia kutinoineen vaivasi. Jouduin tekemään raskaan päätöksen päästää Grim ikuiseen uneen. Saattelin Antin kanssa Uppo-Nallen enkelten luo 2.2.
Rakkaalla Grimillä ei kuitenkaan enää ole kipuja vaan se saa syödä herkkuja mielin määrin sekä juosta kukkaisilla niityillä. Lepää rauhassa oma rakas ystäväni!

Papuliini

Norjan norppani, ihana Bamse-Bumps-Mumps on kasvanut jo nuoreksi neidiksi. Viikon päästä tyttö täyttääkin jo kokonaisen vuoden verran. Karvoja on tulossa ja menossa, joten Mumselo ei ehkä ulkonäöllisesti ole parhaimmillaan tällä hetkellä :D Hyvin leikkisä ja vauhdikas mimmi se on ja pysyy tappijaloillaan hyvin Neron perässä, syvässäkin lumessa.

Papu nauttii elämästään ja on ollut täysin terve. Suloinen koiruus, joka rakastaa sylissä köllöttelyä sekä selällään nukkumista.

Nero-Nerpula

Nero-poika on kasvanut urosten mittoihin ja onkin nyt jo 1,4 v vanha. Vauhtia riittää Flicky-emonsa lailla...välillä koiruus kepittää menemään niin lujaa jaloillaan ettei muu kroppa oikein pysy perässä :D Vauhtia ja vaarallisia tilanteita riittää. Niin kuluneelta lausahdukselta kuin tuo kuulostaakin, on se silti erittäin paikkansapitävä Neron kohdalla. Vasen takajalka koki pahimman kolauksen muutama kuukausi sitten, kun polkuanturoiden yläpuolelle ilmestyi syvä haava. Nero poti jalkaansa kuukauden verran syöden antibiootteja sekä liikkuen rajoitetusti tikatulla tassullaan (niin hyvin kuin se nyt on mahdollista belgien kanssa). Jalka parantui kuitenkin hyvin, ehkä pienoinen virheasento jäi hetkiseksi vinoonastumisen seurauksena mutta sekin näyttäisi korjaantuneen itsellään.

Neron kulkusiin iski myös ikävä hot spot -ihottuma. Nuorella uroksellahan on tiettävästi "kuumat paikat" hyvin useasti noilla tienoilla mutta tämä jouduttiin kuitenkin korjaamaan uudella antibioottikuurilla. Ihottuma parani mutta "kuumotus" jäi :D Papu on alkanut kiinnostaa Neroa muussakin mielessä kuin parhaana ystävänä...Tietäisipä Nero sekä omistajansa Antti, mitä kaikkea olen suunnitellut kulkusten päänmenoksi(siis Neron kulkusten, täsmennettäköön.

Muuten poika voi erinomaisesti, on kuuliainen ja välillä jopa totteleva. Ihana nuori koiruus, josta kasvaa lempeä uros aikaa myöten :)

"Virolahden Vitsaus"

Oma rakas "Virolahden Vitsaukseni", Mokka-Nokkasiini on saanut ensimmäiset pentusensa Mustantuulen kenneliin. Mokan pennut syntyivät sijoitussopimuksen mukaisesti Kirsin luona ja 7 kappaletta virkeää vipeltäjää näki päivänvalon 13.11. Mukana katraassa oli jopa yksi tervu-uros. Mokka hoiteli pennut erinomaisesti sekä huolellisesti, oli kuulemma ollut oikein oiva mammura. Kävin katsomassa pentuja 3 sekä 6 viikon ikäisinä ja olivat kyllä vallan suloisia.

*Pennut 3 viikkoa*

Kaikki vauvat ovat jo päässeet uusiin koteihinsa ja seuraammekin Mokan kanssa ilolla heidän kasvuaan täältä Kaarinasta käsin.

Mokan luonne muuttui todella paljon pentujen myötä; voisi jopa sanoa, että Mokkis meni "rikki" :D Enää ei kuulu tasaista murinaa eikä turhia kärhämiä synny. Mokka kun on aina ollut hyvin omanarvonsa tunteva prinsessa, jonka ohikaan ei lupaa kysymättä astele muut koirat...
Nyt Mokka leikkii perheen junioreiden, Neron ja Papun kanssa aivan innoissaan; hyökkäilee leikkisästi kimppuun ja kutsuu karkeloimaan pylly pystyssä.

Kuvaa ei tähän Mokasta kyllä kehtaa liittää, sillä karvat ovat kaikki haihtuneet! Näin kojootti se ei vielä koskaan ole ollut; häntä on kuin tulitikku, jaloista puhumattakaan...Kalapuikko se on :D
Vauhti vain ei ole vähentynyt eikä varmasti tule vähentymään vielä vuosiin. Maantiekiitäjäni viilettää siis villinä edelleen!

Blogin elvyttämistä

Paljon on aikaa kulunut viimeisestä päivityksestä...Ei meillä ihan näin tapahtumaköyhää ole ollut, jotenkin vain jäänyt blogi sivummalle. Nyt kuitenkin on niin paljon mukavaa ja vähän surullistakin päivitettävää, joten uusi ryhdistäytyminen tapahtukoon.
Koiruudet ansaitsevat omakohtaiset blogimerkinnät, joten ne siis kohta tuossa ylempänä :)